Sielun äärettömyys on ihmeellinen. Kun ihminen onnistuu samaistamaan arkisen tietoisuutensa siihen, hän onnistuu myös saamaan vaikutuksensa ja innoituksensa muiden tietoon missä tahansa maailman kolkassa, jossa joku uskoo häneen ja omistautuu hänelle. Hänen läsnäolonsa tai tapaaminen hänen kanssaan ei ole olennaista. Sielu on hänen todellinen itsensä ja toimii alitajunnan tasoilla. Kaikki, jotka tunnistavat tämän totuuden ja hankkivat itselleen nöyrästi ja tasapainoisesti passiivisen vastaanottavan asenteen henkistä mestaria kohtaan, löytävät oman rajoittuneisuutensa ulkopuolelta siunatun avun lähteen.

Lähde: The Notebooks of Paul Brunton